Knoppitietoa

Viime päivinä olen:

• kävellyt rikki noin kolmet sukkahousut
• ostanut mustan villabaskerin (no hei, tässähän ollaan pariisilaisia)
• yrittänyt ymmärtää ranskaa ja myös puhua sitä, mikä on vaikeampaa kuin luulisi
• kävellyt pitkin katuja patonki kainalossa ja tajunnut, miksi se on pakko kantaa niin (ne leivotaan niin pitkiksi, ettei ne mahdu minkään valtakunnan pussiin)
• ihmetellyt, miksi Suomessa ei myydä kookosjugurttia
• kuullut espanjalaisen vaihto-oppilaan suusta, että näytän ihan Björkiltä (enkä näytä)
• kommunikoinut melkein kaikilla kielillä, joilla osaan sanoa edes "päivää" ja "kiitos"
• vieraillut italialaisten vaihto-oppilaiden uskomattomassa asunnossa keskellä 1. arrondissementia (ikkunoista näkyi Pariisin kattoja)
• syönyt superhyvää venäläistä ruokaa
• ostanut vahingossa kilon vihreitä oliiveja
• ja oppinut välttämään pahinta ruuhka-aikaa metrossa.

Viimeiseen kohtaan littyen: et ole kokenut todellista ruuhkaa, jos et ole ollut Saint-Lazare - Nanterre Université -välisellä junamatkalla yhdeksän aikoihin aamulla. Siinä ollaan kyllä jo siinä pisteessä, että erottaa aika hyvin vieruskaverin ihohuokoset ja takin langanpätkät ja hengittäminen on haaste sinänsä. Mietin vaan, että minkähänlaista meno on sitten, kun yliopiston kurssit alkavat, ja mukaan soppaan heitetään ne parisataa opiskelijaa...