Pari sanaa ranskalaisesta ruokakulttuurista.
Ensinnäkin, en ole koskaan tajunnut, miten terveellisesti Suomessa oikeastaan syödään. Yliopiston ravintoloiden annosvaihtoehtojen kohdalla lukee ruokien kalori-, rasva- ja suolamäärät, kotona syödään tummaa leipää ja juodaan rasvatonta maitoa.
Ranskassa ei. Täällä syödään aamiaiseksi patonkia, croissanteja ja pain du chocolat'ta ja juodaan supermakeaa cappuccinoa. Yliopiston ruokalassa ei todellakaan näy kasvisruokaa, mutta sen sijaan on joka päivä tarjolla pizzaa, ranskalaisia ja tietenkin patonkia juustolohkareella (sisältyy jokaiseen annokseen). Yllättävää onkin, etten juurikaan ikävöi kuuluisaa suomalaista suklaata, vaan nimenomaan sitä ihan tavallista ruisleipää ja tummaa pastaa. Löysin Franprix'stä (supermarket) tummaa leipää, joka koostuu lähinnä siemenistä, mutta toimii hyvin ruisleivän korvikkeena, ja olin superiloinen että sain viimeinkin syödäkseni jotain muuta kuin sitä ainaista pullaleipää. :) Mutta voi jessus, olisittepa nähneet asuntolan tyttöjen reaktiot kun kaivoin leipäpussin kaapista esiin samana iltana... Keskustelu meni jotensakin seuraavia latuja:
Julie: Ostitko leipää supermarketista?!
Minä: Ööh, juu? Sieltä ne ainakin Suomessa ostetaan...
Julie: Mä en ole koskaan ostanut marketista leipää!
Minä: Ostatteko te oikeasti kaikki leivät boulangeriesta?
Julie: Ööh, juu?
Vielä kovempi haloo nousi, kun pussista paljastui tummaa leipää.
Adele: Siis ei oo totta, syökö joku tota oikeasti?!
Minä. Ööh, juu? Suomessa syön tätä melkein joka päivä.
Melanie: Ei oo totta.
Minä: On se! Sitä paitsi sehän on terveellistä.
Adele: No joo... Mutta en mä sitä silti söisi.
Melanie: Suomalaiset on hulluja.
Loppuajan leipää mupeltaessani tytöt tuijottivat lautastani ikään kuin vahtien, syönkö nyt ihan oikeasti sitä terveysleipää vai huijaanko vaan. Ilmeet olivat kyllä näkemisen arvoisia...
Suklaan suhteen olen tehnyt tässä oleskeluni aikana myös pientä kenttätutkimusta. Hieman yllätti, että täällä ei kaupasta löydä tavallista maitosuklaata. Eniten tarjolla on tummaa suklaata, lähinnä aika pieninä levyinä, sekä jonkin verran valkosuklaata. Mutta tumma suklaa on käsittääkseni sitä terveellisintä, joten kai tämä on ihan hyvä ero Suomeen verrattuna. :) Rasvatonta maitoa en ole vielä löytänyt, kevytmaitoa vain. Hassuja pikku eroja tällaiset, mutta vaikuttavat silti paljon - olen niin tottunut ostamaan kaupasta itselleni just niitä tiettyjä tuotteita, että nyt vasta havahtuu, kun niitä ei enää saakaan mistään. Saa nähdä, mitä tämä vuosi oikein tuo tullessaan - pari kaksoisleukaa varmaan ainakin... ;)
moi!
VastaaPoistaoon myös jyu:sta ja vaihdossa tän lukuvuoden picardiessa amiens'ssa ja aloin huvikseni kattelemaan vaihtariblogeja. tähän kolmanteen merkintään ennätin ja nyt on pakko kommentoida tuota ruoka-asiaa, kun löysin sielunveljen...
olin pari vuotta sitten disneylandissa töissä ja 10 viikon aikana ennätin jo turpoomaan tästä hiilaripainotteisesta, syödään illallinen 9:ltä-, pullamössöleipä-, etc. ruokakulttuurista. tällä kertaa tulin varuillani, ja mäkin oon syönyt nyt vaan mysli meets real-tyyppistä pain allemandia. :D
kouluruokailu oli täällä kyllä pettymys: valkoista pastaa vakiona , juustokimpale / vinaigressa uitettu pikku salaatti-parka, ja joku vähän ikävä lihapala, huonolla tuurilla punainen sisältä. ai mikä kasvisruoka, siis on joskus jotain juustojuttuja kuulemma... ei mikään terveellisyyden riemuvoitto sekään.
joten mun ratkaisu on syödä paljon hedelmiä, proteiinia ja valmiita tuotteita, ettei tarvii menettää yöuniaan voin ja kerman takia. ja lisäksi valitsen yliopistoliikunnan!
joka tapauksessa hyviä vaihtohetkiä sulle pariisiin ja mä taidankin jatkaa vanhempien postauksien lukemista, löytyy varmaan muitakin samoja kokemuksia. :)
t. matleena
Moikka Matleena!
VastaaPoistaAijai, just tuota mysli meets real -leipää oon täällä syönyt aika monta pussillista. :) Tosiaan tää ruokakulttuuri on tullut aavistuksen yllätyksenä. Onneks sentään täältä saa aivan mahtavia avokadoja, Suomessa ei oo puoliksikaan näin maukkaita, eli suosittelen lämmöllä! :D
Ja joo, yliopistoliikunta tuntuu olevan yksi niistä harvoista asioista, jotka täällä Pariisissa on edullisia. Tosin sitäkin varten tarvitsee periranskalaiseen tapaan ties mitä papereita ja lääkärintodistuksia... :)
Loistojatkoa sulle myös Amiensiin, vietä hieno vaihtovuosi!