12/17/2010

Merci, Paris

Oon jo pari viikkoa tuntenut takaraivossa sellaisen jatkuvasti voimistuvan kaipuun Suomen kotiin maaseudulle, eli rauhoittumaan tuttujen ihmisten ja asioiden pariin. Pariisi osaa olla (kuten niin monet suurkaupungit) todella hektinen paikka aamuruuhkineen ja joka paikkaan jonottamisineen. Kuitenkin nyt, kun lähtö Suomen-lomalle on lähellä, tuntuu että tätä paikkaa tulee jo parin viikon aikana iso ikävä... Ja se johtuu kyllä 80-prosenttisesti näistä mahtavista ihmisistä. :) (Loput prosentit jakautuu tasan tekemismahdollisuuksien ja ilmaston kesken.)

Kuluneen viikon aikana olen viettänyt kahdet pikkujoulut, ja tänään mentiin Latinalaiskortteleihin pitkän kaavan illalliselle juhlistamaan loman alkua ja tapaamaan toisiamme ennen kuin kaikki katoaa kotimaihinsa jouluksi. Ruoka oli loistavaa, seura parasta. :) En edes uskalla ajatella, mitä tapahtuu, kun Lisa ja Charley lähtee pois jo helmikuussa...


Nyt unta palloon! Pitäkää peukkuja että junat ja lentokoneet kulkee huomenna, koska silloin on mulla edessä tämä:


Hyvää joulua siis ja uuttavuotta myös! Blogisti-Essikin pitää nyt lomaa! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti