Marrakesh on niin lähellä - ja niin erilainen. Siellä voisi ihan tosissaan odottaa törmäävänsä taikamattoon samalla kun eksyy medinan kujille 42. kerran ja yrittää väistellä huivikauppiaiden hyökkäyksiä!
Kaupungin sydän on medinan (eli vanhankaupungin) reunalla sijaitseva Djemaa el Fna, Sadunkertojien tori, joka on yksi Afrikan vilkkaimmista kaupankäyntipaikoista. Illan hämärissä tori herää eloon, kun sinne kokoontuvat berberitarinankertojat, kärmeenlumoojat, vedenkantajat, apinankouluttajat sekä monen monituiset katukeittiökärryt. Tälle tunnelmalle on vaikea vetää vertoja! Normaalisti en suosittelisi syömään katukeittiöistä eksoottisemmissa ympyröissä, mutta Djemaa el Fnan kojuissa ruoka oli tuoretta, maistuvaa ja todella edullista. :) Älkääkä vain missään tapauksessa missatko mehukojuja - tuorepuristettu veriappelsiinilasillinen päihittää minkä tahansa herkun!
Nähtävää Marrakeshissa todellakin riittää, ongelma onkin nähtävyyksien löytäminen. :) Saadilaiset haudat jäivät meidän osaltamme näkemättä, vaikka hortoilimme kapeilla pikkukujilla vajaan tunnin, mutta sen sijaan Bahian ja El Badiin palatsit tulivat tutuiksi. Ensin mainittu hurmaa kattojen koristeluilla, puutarhallaan ja suloisilla sisäpihoilla (sekä ihan vähän myös kulkukissoillaan, allekirjoittaneen riemuksi!).
El Badiin palatsi on nykyisin raunioitunut, mutta kätkee sisäänsä maanalaisia käytäviä sekä tornien päällä nököttäviä haikaranpesiä. :) Palatsin huipulta näkee hienosti yli medinan kattojen, ja kaukana siintävät lumihuippuiset Atlas-vuoret.
Medinan keskeltä löytyvät (jos löytyvät...) Medersa Ben Youssef eli entinen koraanikoulu, sekä Marokon museo. Kummatkin kannattaa todella käydä katsomassa, museokin on todella hieno, tosin enemmän arkkitehtuurinsa kuin kokoelmansa puolesta. :)
Marrakeshista on helppo tehdä päivämatkoja ympäristöön - me päädyttiin Essaouiraan nauttimaan merituulesta ja ihailemaan valkoisen kaupungin pikkukatuja! Törmättiin myös suomalaiseen ja kanadalaiseen hippiin ja juotiin valtavat määrät minttuteetä, syötiin huippuhyvää pastaa (!) ja kauhisteltiin kalastajia pienissä aallokossa keikkuvissa veneissään.
Marrakeshissa kannattaa majoittua riadiin: omassamme oli vain kuusi huonetta, ja ihastuttavan kotoinen tunnelma. Ranskantaitoisen henkilön mukanaolo helpottaa myös asioita kummasti, koska eritoten medinan laitamilla englanninkielentaitoista porukkaa ei välttämättä löydy. Marrakesh on kaikessa eksyttävyydessään opettava kokemus - vaikka aluksi jatkuvat suunnistamisongelmat ahdistivatkin, juuri se eksyminen loppujen lopuksi oli hienoa. :) Näkee paljon enemmän kuin karttaa orjallisesti tuijottamalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti