Reims ja jäähyväisiä

Nyt ollaan taas juostu sellaisella minuuttiaikataululla että heikompaa hirvittää. On ollut kyllä tosi hauskaa jälleen kerran, mutta täytyy myöntää että ihan innolla odotan jo arkea niin sais vähän hengähtää edes luennoilla... :D

Lauantaina mentiin Nastjan kanssa aamujunalla Reimsiä ihmettelemään. Ihan loistopäivä oltiin valittu, aurinko paistoi ja oli ihanan lämmintä! Kaupunki itsessään oli tosi suloinen, niin paljon puhtaampi, pienempi ja rauhallisempi kuin Pariisi. :) Junalippuja saa helposti varattua täältä SNCF:n sivuilta, ja tuokin reissu tuli tosi edulliseksi, eli kannattaa vilkaista!

Reimshän tosiaan sijaitsee Champagnen maakunnassa, eli voitte varmaan arvata mitä juotiin lounaalla. :) Kaikki taidehistorian luennoilla istuneet muistaa varmasti puheet katedraalista ("vain Chartres'n katedraalissa on edemmän veistoshahmoja jne.jne."), ja se oli kyllä upea.

Päivä alkoi kivasti - osuttiin sattumalta markkinoille, ja jäätiin hetkeksi ihastelemaan kukkakojua. Myyjä siinä sitten aikansa meidän huokailua kuunneltuaan antoi meille kummallekin ruusun, "pour la sourire", hymytytöille. :) Päätettiin siinä vaiheessa, että juu, me tykätään tästä kaupungista. (Nastjan ruusun tarina sai myös kauniin lopun, se nimittäin lahjoitettiin päivän lopussa Reimsin juna-aseman kahvilanpitäjälle.)

 

Päivänsankari ja kukkanen!

Käveltiin Reimsiä ympäri, käytiin Taun palatsissa (jossa Ranskan kuninkaat muinoin majoittuivat ennen kruunajaisiaan katedraalissa), Musée des Beaux-Arts'issa (joka oli pienenpikkuruinen!) sekä Musée Hôtel de Vergeur'ssa, joka oli huippu ja jonka opas niin asioihin perehtynyt, että täytyy antaa siitä oikein kunniamaininta. :) Illalla suunnattiin askeleet jälleen juna-asemalle, hypättiin TGV:hen 45 minuutiksi, ja Pariisissa kiiruhdin suoraan asemalta Lisan läksiäisiin.

Pippalot pidettiin taas Franzin hulppeassa asunnossa Place de Clichyn lähellä. Tuo alue ei ole kyllä iltasaikaan mitään miellyttävintä seutua, sain metroasemalta saattajakseni jonkun huumepäissään heiluvan miehenpuolikkaan, ja piti käyttää taas aimo annos oveluutta, että sain tyypin harhautettua... No jaa, mutta bileet oli erittäin onnistuneet. :)

Me nimittäin tanssattiin...

...Hymyiltiin kameralle (tässä yhden lempitytöistäni eli Lauran kanssa)...

...Ja halailtiin (illan teema kuvasaldosta päätellen) - sekä tietenkin syötiin, juotiin, itkettiin, naurettiin ja tanssittiin vielä vähän lisää. Lisa lähtee takaisin Saksaan tiistaiaamuna, ja meitä kokoontuu juna-asemalle noin kymmenhenkinen saattajajoukko, eli pistetään siis tyttö komeasti matkaan. :)

Vaihtoa harkitsevat: lähtekää. En olisi koskaan arvannut että saisin näin läheisiä ystäviä vaihtoaikanani, ja olen niin, niin onnellinen siitä faktasta, että saan viettää aikaa tässä kaupungissa, näiden ihmisten kanssa vielä lähes viiden kuukauden ajan.

Että semmosta pehmoilua tänään :D Nyt painun kokkaamaan saksalaista perunasalaattia lempityttöjeni kanssa, auf wiedersehen! :)

Where are we running now

Jännä kuinka onnistun aina välillä ymppäämään kalenterin niin täyteen tekemistä, että olen lopputuloksena aivan rättipoikkikuitti. :) Toisaalta on tullut taas tehtyä vaikka mitä huippua!

Tiistaina tavattiin Lisan ja Eleon kanssa La Muettessa 16.arrondissementissa, ja käveltiin puiston poikki Musée Marmottaniin. Valokuvaus on siellä valitettavasti kielletty - ja paino sanalla valitettavasti, koska rakennus on upea interiööriltään. Nyt kun Grand Palais'n Monet-näyttely on ohitse, on Marmottanissa jälleen koko Monet-kokoelma täydessä loistossaan esillä. Marmottan on nyt ehdottomasti yksi lempimuseoistani täällä, eli varoitus tuleville vieraille, raahaan teidät sinne varmasti :D

Museokäynnin jälkeen teki mieli jotain makeaa, joten suunnattiin Rue de Rivolille Angelinaan, jossa on Pariisin parhaat kaakaot (suklaapitoisuus 87%) ja ehkä söpöin sisustus!

Söpöön sisustukseen sopivat söpöt tytöt! Eleo ja Lisa.

Eilen käytiin vilkaisemassa Louvren Richelieu-siivessä sijaitseva Musée des Arts Décoratifs, josta löytyy kahden kerroksen verran muotia vuosilta 1990-2000 - on D&G, Chanel, Prada, Lanvin, Alexander McQueen (RIP) jne. Myös koruja on esillä timanttien, rubiinien ja muun säihkyvän muodossa. :) Kaikille, jotka ovat vähänkin kiinnostuneita vaatteiden ja korujen huippusuunnittelusta! Tänään on tiedossa visiitti Pompidou-keskukseen, jossa avattiin vähän aikaa sitten Mondrian de Stijl -näyttely, ja illalla ehkä elokuvahetki, jos jaksaa ja ehtii. :)

Sellaista siis viime aikoina! Kurssit ovat myöskin alkaneet tällä viikolla, katsotaan jos saisin niistäkin kirjoitettua jossain vaiheessa. Lämmintä torstaita pour tous!

Paluu arkeen

Olen huomannut, että sen jälkeen, kun on hengannut pari päivää suomalaisen ystävänsä kanssa ja kun tämä sitten lähtee, iskee ihan hirveä jokin. Se on osaksi koti-ikävää, kotikielen ikävää ja osaksi sitten sitä, että olen niin kamalan huono sanomaan hyvästejä... Tosin jälkimmäisintä on tullut harjoiteltua viime aikoina oikein urakalla, kun noin puolet Pariisin-ystävistä tekee lähtöä kotimaihinsa. Tästä syystä ollaankin sitten tehty vaikka mitä yhdessä. :)

Sunnuntaina esimerkiksi oli Sophisticated Sunday - minä ja Lisa käväistiin aamulla Palais du Tokyossa ja sen naapurissa sijaitsevassa Musée d'Art Moderne'ssa. Palais du Tokyossa on tällä hetkellä meneillään Amos Gitain videoinstallaationäyttely nimeltä Lullaby to my Father, joka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen: Rakennuksen kellarikerroksen rosoisille betoniseinille heijastetut videot kertovat taiteilijan juutalaisisän tarinaa 1930-luvun Saksassa. Ja sitä paitsi opiskelijoilta sisäänpääsy on vaivaisen euron. :)

Musée d'Art Moderne oli myös varsinainen yllätys - loistava kokoelma, tosin hieman pirstaleinen, mutta silti! Ja ikkunoista oli myös ihastuttava näkymä Seinelle ja Eiffelille. :)

Näyttelyiden jälkeen suunnattiin Opéra Garnier'n kulmille kahvittelemaan Szilvin, Franzin, Eleon ja Daniellen kanssa, josta suunnattiin porukalla Chopin-instituuttiin ilmaiseen pianokonserttiin. :)

Vaikka se ei ylemmistä kuvista välitykään, niin täällä ovat ilmat alkaneet toden teolla lämmetä, ja tänään tehtiin varmaan joku helmikuun lämpöennätys - aurinko paistoi taivaalta täydellä teholla, ja parhaimmillaan pärjäsi jo ilman takkia! Helmikuussa! Miten ikinä pystyn enää tottumaan niihin Suomen tappopakkasiin?!

Tänään oli vuorossa luennon jälkeinen Cinemathèque Francaise'n visiitti Lisan ja Franzin kera. Kyseessä on siis eräänlainen elokuvan historian museo, joka sijaitsee Bercy'ssä eli aika modernissa osassa Pariisia. Ihan Cinemathèquen vieressä on iso, skandinaavisen moderni puisto, joka oli näin lämpimänä päivänä täydellinen paikka kahvihetkelle. :) Museota todellakin suosittelen - vaikka sisäänpääsymaksu on kovimpia Pariisissa (4 euroa), ei se kaada kenenkään budjettia, ja näytteillä on vaikka mitä gramofoneista ja varhaisista mykkäfilmeistä ja piirretyistä surrealistisiin videokokeiluihin asti!

Tässä Pariisin kiertämisen lomassa on tullut tapeltua kursseista (miksi, oi miksi näistä asioista pitää täällä tehdä niin kauhean hankalia?!), jäljitettyä kadonnutta postipakettia sekä suunniteltua Lisan läksiäisiä. :) Ensi viikonloppuna on tiedossa myös pieni pyrähdys Reimsiin venäläisen kaverini synttäreiden kunniaksi! Ei hassumpaa siis. :)

Kaunista viikkoa kaikille Suomeen (ja äitille ja isälle Tansaniaan kanssa :D)!

Tervetuloa Akrabaan

Marrakesh on niin lähellä - ja niin erilainen. Siellä voisi ihan tosissaan odottaa törmäävänsä taikamattoon samalla kun eksyy medinan kujille 42. kerran ja yrittää väistellä huivikauppiaiden hyökkäyksiä!

Kaupungin sydän on medinan (eli vanhankaupungin) reunalla sijaitseva Djemaa el Fna, Sadunkertojien tori, joka on yksi Afrikan vilkkaimmista kaupankäyntipaikoista. Illan hämärissä tori herää eloon, kun sinne kokoontuvat berberitarinankertojat, kärmeenlumoojat, vedenkantajat, apinankouluttajat sekä monen monituiset katukeittiökärryt. Tälle tunnelmalle on vaikea vetää vertoja! Normaalisti en suosittelisi syömään katukeittiöistä eksoottisemmissa ympyröissä, mutta Djemaa el Fnan kojuissa ruoka oli tuoretta, maistuvaa ja todella edullista. :) Älkääkä vain missään tapauksessa missatko mehukojuja - tuorepuristettu veriappelsiinilasillinen päihittää minkä tahansa herkun!

Nähtävää Marrakeshissa todellakin riittää, ongelma onkin nähtävyyksien löytäminen. :) Saadilaiset haudat jäivät meidän osaltamme näkemättä, vaikka hortoilimme kapeilla pikkukujilla vajaan tunnin, mutta sen sijaan Bahian ja El Badiin palatsit tulivat tutuiksi. Ensin mainittu hurmaa kattojen koristeluilla, puutarhallaan ja suloisilla sisäpihoilla (sekä ihan vähän myös kulkukissoillaan, allekirjoittaneen riemuksi!).

El Badiin palatsi on nykyisin raunioitunut, mutta kätkee sisäänsä maanalaisia käytäviä sekä tornien päällä nököttäviä haikaranpesiä. :) Palatsin huipulta näkee hienosti yli medinan kattojen, ja kaukana siintävät lumihuippuiset Atlas-vuoret.

Medinan keskeltä löytyvät (jos löytyvät...) Medersa Ben Youssef eli entinen koraanikoulu, sekä Marokon museo. Kummatkin kannattaa todella käydä katsomassa, museokin on todella hieno, tosin enemmän arkkitehtuurinsa kuin kokoelmansa puolesta. :)

Marrakeshista on helppo tehdä päivämatkoja ympäristöön - me päädyttiin Essaouiraan nauttimaan merituulesta ja ihailemaan valkoisen kaupungin pikkukatuja! Törmättiin myös suomalaiseen ja kanadalaiseen hippiin ja juotiin valtavat määrät minttuteetä, syötiin huippuhyvää pastaa (!) ja kauhisteltiin kalastajia pienissä aallokossa keikkuvissa veneissään.

Marrakeshissa kannattaa majoittua riadiin: omassamme oli vain kuusi huonetta, ja ihastuttavan kotoinen tunnelma. Ranskantaitoisen henkilön mukanaolo helpottaa myös asioita kummasti, koska eritoten medinan laitamilla englanninkielentaitoista porukkaa ei välttämättä löydy. Marrakesh on kaikessa eksyttävyydessään opettava kokemus - vaikka aluksi jatkuvat suunnistamisongelmat ahdistivatkin, juuri se eksyminen loppujen lopuksi oli hienoa. :) Näkee paljon enemmän kuin karttaa orjallisesti tuijottamalla!

Supercalifragilisticexpialidocius

Yritin kirjoittaa jotain yhteenvetoa viime viikoista, mutta jostain syystä en tunnu löytävän tarpeeksi kuvailevia sanoja.

Ensinnäkin, suunnattiin viime viikolla synttärieni kunniaksi Le China -nimiseen, 1930-luvun Kiinan tyyliin sisustettuun ravintolaan/baariin. Todella viihtyisä paikka: ilmassa tuoksuu jasmiini, drinkit vievät kielen mennessään ja alakerrasta löytyy livemusiikkia arki-iltaisinkin!

Drinkkien tilaamisen jälkeen tytöt paljastivat synttärilahjansa:

Menopaluu Amsterdamiin! Uskomatonta. Franzi, Szilvi ja Lisa lähtevät siis mun kanssa reissuun! En tiennyt miten päin olisin ollut, ja piti siinä jo vähän kyyneliäkin nieleskellä. :D Meille tulee superhieno matka! (Kiitos myös teille kaikille ihanille, jotka lähetitte yllätyksiä - saitte mut ihan hämmennyksiin :) Et mercimercimerci pour toi aussi, Julie, j'adore le cadeau!)

Eilen oli puolestaan Szilvin synttärit, joita vietettiin Latinalaiskortteleissa hyvän ruuan ja Rue Mouffetardilla loistomusiikin parissa. Szilville päätettiin Franzin, Lisan ja Julian kanssa hankkia lahjaksi menopaluu Brysseliin - junamatka on vain 1,5 h suuntaansa, joten meidän seurue astuu junaan aamulla ja palaa Pariisiin saman päivän iltana. :) Eilen olikin sitten Szilvin vuoro kuivailla silmäkulmia pöytäliinaan. :D

Samana iltana oli myös viimeinen kerta, kun Charley ja Naz olivat mukana: kumpikin lähtee tänään koteihinsa Haagiin ja Istanbuliin. Ei tainnut kyllä kellään pysyä silmät kuivina, sen verran haikeaa meininkiä oli kyseessä... Onneksi Naz tulee käymään Pariisissa jo kuukauden päästä, ja Charleyta nähdään Amsterdamin reissun yhteydessä. Silti tää on herättänyt miettimään, kuinka nopeasti aika menee, ja tajuamaan myös, kuinka hyvä ratkaisu oli valita se koko lukuvuoden vaihto. On tänne jäämisessäkin toki varjopuolensa - en oikein pysty kuvittelemaan Pariisia ilman näitä ihmisiä. Jotenkin tähän tuudittautui niin, että tää meidän ihana porukka pysyisi koossa ja tutkailisi Pariisin katuja hamaan loppuun asti. Toisaalta, maailma on loppujen lopuksi aika pieni paikka, ja nämä tyypit tulee olemaan vain lentomatkan päässä.

Pian on joka tapauksessa aika suunnata omakin kurssi kohti muita maita kera parhaimman seuran eli Elisan, sillä Marokko kutsuu jo! :) Joskus tiedättekö tuntuu, että elämä on kaikesta huolimatta aika hienoa. :)

Ylämaan tyttö

Ookoo, taisin ihan vähän jättää sydämen nurkkaa Skotlantiin. Edinburgh on superkaunis kaupunki! Mulla on ollut päähänpinttymä Skotlantiin pääsystä kolmetoistakesäisestä asti, jolloin serkkuni antoi mulle lahjaksi Kaisa Ikolan kirjan Margaret, Ylämaan tyttö (kiitos siis tästä, Suvi). No, en joutunut pettymään. Jälleen uusi tulokas lempikaupungit-listalle! Kiitos Hertta parhaasta matkaseurasta myös <3

Edinburriessa me...

...ihailtiin kaupunkikuvaa hallitsevaa linnaa pitkin päivää. Se tuntuu näkyvän ihan kaikkialle, mistä syystä tuntuu koko ajan kuin olisi jossain sadussa. Tai Harry Potterissa. :D En yhtään ihmettele, miksi JK Rowling aloitti sarjan kirjoittamisen juuri täällä.

...Pottereiden kirjoittamisesta puheenollen, käväistiin myös syömässä samassa kahvilassa jossa Rowling oli raapustamisen aloittanut! Haggis oli hyvää (!), ja kaakao niin makea, että seuranneessa sokerihumalassa kuka tahansa alkaa nähdä velhoja. Eikä ikkunan näkymäkään (yllä) haitannut.

...Ihailtiin taas maisemia, tällä kertaa Carlton Hillillä, josta näkee kivasti melkeinpä koko kaupungin. Huikean tunnelmallista!

...Käveltiin ja ihailtiin vielä vähän lisää. Jostain syystä kaupungin tunnelmaa oli todella hankalaa tallentaa kameralla, joten suosittelen vaan käymään paikan päällä. :)

...Käveltiin vielä lisää ja kuunneltiin säkkipillinsoittajia ja skottimurretta. Kumpaankin kesti vähän tottua, mutta loppujen lopuksi ne oli aika hauskoja. :)

...Juotiin kahvia. Niin paljon, että sain kanta-asiakaskortin. :P

...Silitettiin kissoja.

...Ja todistettiin lauantai-iltana pahoinpitelyä, mutta silti tunnettiin kiintymystä kaupunkia kohtaan.

Edinburgh on kivan kokoinen kaupunki - kävelemällä pääsee joka paikkaan helposti. Menkää siis ihmeessä käymään! :) À tout!

:)

Näytön tässä päässä istuu nyt sängyllä hyvin onnellinen bloggari, syystä että:

• Eka ja vaikein tentti on nyt ohi, joten enää on neljä jäljellä, jippii
• mulla on täällä Pariisissa valtava arsenaali kuivattua varrasleipää (nam) ja Fazerin suklaata (naaaammm)
• Täällä on tänään 12 astetta lämmintä ja aurinko paistaa
• tulin Champs-Élysées'ltä asuntolalle 6-metrolinjaa pitkin (se kulkee osan matkasta maan päällä) ja näin taas Eiffelin ikkunasta
• Hertta tulee tänne ensi viikolla!
• ...Ja synttäriviikonloppuni suunnaksi otetaan Skotlanti!
• Kauhistuin vähän ikävuosieni määrää, mutta asuntolan tyttöjen mielestä näytän kuulemma nuoremmalta kuin syksyllä (? täh?), ja tässä ikävaiheessa sen voi varmaan jo ottaa kohteliaisuutena?
• Kävin eilen ekaa kertaa katakombeissa, eikä se ollutkaan niin pelottavaa kuin oletin
• Löydettiin eilen tyttöjen kanssa tuleva kantispaikkamme metroasema Goncourtin läheltä: soulia soittavia livebändejä ja dj, jonka levylautanen koostui mm. Stevie Wonderista (!) ja James Brownista (!!!)
• Sain postissa mahtavan synttärilahjan (Sippu, senkin kettu :D)
• Ai niin, ja tammikuun viimeinen viikko kuluu Marrakeshissa Elisan kanssa! Lupaan mummu tuoda sulle arganaöljyä! :)

Tammikuusta taitaa tulla aika jees kuukausi...