Mun ei varmaankaan edelleenkään kannattaisi kirjoittaa tänne mitään viime päivistä. On ollut niin kivaa, enkä halua tajuta että huominen on viimeinen päivä täällä, tunnelmat on olleet ihan älyttömän haikeat. Kaikista kamalinta on sanoa hyvästejä ystäville - en tiedä voiko tätä fiilistä millään pukea sanoiksi. Suomesta lähtiessä asia oli eri, tiesin, että vuoden päästä voisin taas mennä Tuomo Prättälän keikoille samojen ystävien kanssa tutuissa suomalaisissa kaupungeissa. Sen sijaan en todennäköisesti tule asumaan Pariisissa kaikkien näiden vuoden aikana saamieni ystävien kanssa enää koskaan.
Ennen kuin alan oikein tosissani vetistellä, vaihdetaanpa aihetta. Keskiviikkona käytiin Franzin, Szilvin, Ioanan ja Lauran kanssa Théatre de la Madeleinessa katsomassa Beckettin näytelmä Fin de Partie, Leikin loppu. Alle 26-vuotiaiden kannattaa mennä jonottamaan tuonne tuntia ennen esitystä, jolloin jämäpaikat myydään nuorille 10 eurolla. :) Ja todellakin voin suositella, ihan huippuhyvät näyttelijät ja teatteri itsessäänkin on tosi juhlava! Szilvi ja Franzi saivat oikein yksityisaitionkin. :D
Perjantaina näin Szilviä viimeistä kertaa, neitokainen kun lähti illalla Budapestiin viikonlopuksi. Pillitettiin Opera Garnierin portailla siihen malliin, että amerikkalaisturistien ryhmä luuli jo meillä olevan jotain todella pahasti vialla.
Lauantaina suuntasin Deauvilleen ja Trouvilleen eli Normandiaan Atlantin rannalle Franzin ja Lauran kanssa! Nuo kaksi kaupunkia sijaitsevat siis ihan vierekkäin, niillä on jopa yhteinen rautatieasema, mutta tästä huolimatta ovat ihan erilaisia. Deauvillestä huokuu luksus: sinne avattiin maailman ensimmäinen Chanelin kauppa, hiekkarantaa riittää loputtomiin ja talot ovat hyvin chic. Trouville on rosoisempi ja kalastajakylämäisempi, mutta ihastuttava pienine kujineen. Reissusta olisi vaikka mitä kerrottavaa, mutta en ala tässä sen enempää tarinoimaan, antaa kuvien puhua puolestaan. :)
Ihanat matkaseuralaiseni!
Heippa! Tässä pönötän Deauvillen puolella, vastarannalla näkyy Trouville. :) Hyyyyvin lähekkäin siis ovat!
Deauvillen taloja...
...Ja Trouvillen tönöjä. Kuten näkyy, ihan eri tunnelma! Kaupunkeihin pääsee Pariisista junalla parissa tunnissa, ja olivat loistava kohde päiväreissulle. :)
Tänään lähdettiin piknikille Versailles'n puutarhaan Lauran ja Ioanan kanssa. Käytiin myös Petit Trianonissa ja Grand Trianonissa, leikittiin Lauran Polaroid-kameralla sekä seurailtiin suihkulähdeshow'ta pitkälle iltapäivään asti, jonka jälkeen suunnattiin Eiffelin juurelle parille kuohuviinilasilliselle Franzin liittyessä seuraan.
Äsken sanoin hyvästit muutamalle asuntolaystävälle. Timi toisteli kuinka muisti nähneensä mut ekana päivänä kun muutin tänne ja sanoi ettei voi uskoa etten enää kiroa hänen kanssaan yhteen ääneen pätkivää nettiyhteyttä, syö jätskiä sisäpihalla ja leivo korvapuusteja. Enkä minäkään voi uskoa! Vastahan saavuin ekaa kertaa Pernetylle ja avasin asuntolan suuren rautaportin miettien, että mihin hittoon tulikaan se pää taas työnnettyä.
Kokoan jossain välissä vähän tätä vaihtoaikaa yhteen, mutta toistetaan nyt vielä sama asia, jonka olen tänne kirjoittanut jo aika monta kertaa: onneksi lähdin. Vaihto oli parhaita päätöksiä joita olen ikinä tehnyt. :)
...Ja nyt jatkamaan pakkaamista. Uuh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti